Harjoittelu hyljesairaalalla Hollannissa

Nuorimpien poikasten napa tarkastettiin ja
desinfioitiin säännöllisesti

Pieterburen Zeehondencreche Hollannin pohjoisosassa ottaa ympäri vuoden vapaaehtoisia auttamaan hylkeiden hoidossa. Harjoittelun kesto on minimissään 8 viikkoa, mutta mielellään pidempäänkin - itse olin siellä 9 viikkoa. Harjoittelun ajan vapaaehtoiset voivat asua ja ruokailla keskuksen yhteydessä sijaitsevalla kampuksella, joka kustantaa 75e viikolta. Diili oli mielestäni loistava, sillä saimme itse tehdä kauppareissut ja päättää mitä ostamme - en ole koskaan syönyt niin paljon avocadoja, mansikoita sekä herkkujuustoja! Keskus sijaitsee noin 40 minuutin ajomatkan päässä lähimmästä kunnon kaupungista, mutta työllistää paljon nuoria ihmisiä ympäri maailmaa, joten hiljaista siellä ei ole.

Työaika rakentuu hylkeiden ruokintojen ympärille, mutta niiden välissä tehdään myös yleistä siivousta, työvaatteiden pesua ja muita lisätehtäviä sairaalan ympäristössä. Aamuruokinnan aikana hylkeiden aitaukset pestään huolellisesti saippuaa käyttäen, mutta muiden ruokintojen aikana yhtä huolellista pesua ei enää suoriteta. Ruokintojen yhteydessä hylkeet päästetään omien ohjelmiensa mukaan uimaan, mahdolliset haavat puhdistetaan, lääkkeet annetaan sekä ylimääräiset toimenpiteet, kuten verinäytteenotto suoritetaan (tämän saa suorittaa vain eläinlääkärit tai eläinlääkäriharjoittelijat). Kun hylkeiden parissa on tullut puuhasteltua jo useampi viikko, vapaaehtoiset pääsevät yleensä myös harjoittelemaan nuorempien hylkeiden letkutuksia. Nuorimmat hylkeet ruokitaan nimittäin lohipuurolla, joka annostellaan niille suoraa letkujen kautta. Hylkeitä pyritään häiritsemään mahdollisimman vähän, joten kaikki tarvittavat toimenpiteet suoritetaan samassa yhteydessä. Kaikki hylkeet punnitaan kerran viikossa ja jokaisella allasosiolla on oma aikataulunsa niin, että yksi osio suoritetaan maanantaina, toinen tiistaina ja niin edelleen. Hylkeet vapautetaan luontoon yleensä muutaman kuukauden lihotuskuurin jälkeen, jolloin ne painavat noin 30kg. Vapaaehtoiset pääsevät mukaan ainakin yhdelle vapautukselle harjoittelunsa aikana.

Poikasille tehtiin huolellinen yleistutkimus niiden saapuessa sairaalalle

Itse pääsin harjoitteluni aikana vapauttamaan noin vuoden ikäistä harmaahyljettä, joka oli jäänyt kaulastaan kiinni kalastajien verkkoihin. Hylkeen saapuessa keskukselle haava oli erittäin syvä ja ikävän näköinen. Eläinlääkärit puhdistivat ja desinfioivat haavan huolellisesti ja hylje pääsi omaan suureen ulkoaitaukseensa. Samalla viikolla Hollannin sukellusyhteisössä tapahtui ikävä sukellusonnettomuus, jossa Alice niminen nainen kuoli kesken sukellustehtävän. Sukellustiimi oli poistamassa kalastusverkkoja merestä vapaaehtoisten sukeltajien voimin, kun onnettomuus tapahtui. Kyseinen sukellus organisaatio päätti adoptoida harmaahylkeen ja nimesi sen menehtyneen sukeltajan Alicen mukaan. Alice parantui keskuksessa hurjaa vauhtia, ja oli valmis palaamaan luontoon jo noin kuukauden hoidon jälkeen. Ajoimme Alicen läheiselle satamalle, jossa meitä odotti venekyyti merellä sijaitsevalle hiekkadyynille. Seurueeseemme kuului lipun ostaneiden vierailijoiden lisäksi muun muassa Alicen aviomies sekä pojanpoika. Tilaisuus oli hyvin mieleenpainuva ja palkitseva, ja oli antoisaa nähdä hylkeen koko paranemisprosessi alusta loppuun.

Alice-hylkeen vapautus takaisin mereen

Keskuksen kiireellisyys ja potilastapaukset vaihtelevat vuoden ympäri sesonkien mukaan. Talvella sairaalaan saapuu paljon orpoja harmaahylkeenpoikasia ja keuhkomatotapauksia, kesällä on kirjohylje poikasten kausi ja loppukesästä saapuu paljon haavoittuneita nuoria hylkeitä lajiin katsomatta. Viimeisinä viikkoina meille saapui paljon potilaita, joilla on runsaasti haavoja yleensä joko suun ympärillä tai takaräpylöissä. Nämä sijainnit ovat tyypillisiä, sillä niiden seurauksena hylje ei pysty syömään kivuitta tai uimaan tarpeeksi nopeasti kilpaillakseen ruoasta. Tästä johtuen ne päätyvät nälkiintyneinä rannoille ja sieltä edelleen meidän huomaan. Haavoista vuotaa paljon mätää ja ne pitää puhdistaa useita kertoja päivässä ruokintojen yhteydessä. Keskuksella on myös jatkuvasti käynnissä erilaisia tutkimusprojekteja, ja niihin pääsee kyllä mukaan seurailemaan jos kiinnostusta löytyy. Olin itse päivän mukana seuraamassa projektia, jossa tutkittiin hylkeiden ja niiden poikasten käyttäytymistä luonnossa.

Tutkimusprojekti hylkeiden ja niiden poikasten käyttäytymisestä

Suosittelen harjoittelupaikkaa hyvänä kokemuksena villieläinten kanssa työskentelystä, vaikka se ei menekään kovin syvälle eläinlääketieteeseen. Harjoitteluun voi hakea Erasmus-harjoitteluapurahaa (350e/kk), jolla saa kustannettua asumis- ja ruokakustannukset kokonaan. Ilmapiiri on loistava eikä hylkeiden kanssa työskentely tunnu oikealta työltä. Joka vuosi kesäsesongin lopuksi työntekijöiden ja vapaaehtoisten kesken järjestetään BiteFest, jossa henkilökunnan pitää juoda yhtä monta shottia kuin mitä hylkeet ovat päässeet puremaan kuluneen vuoden aikana. Itselle oli onneksi kertynyt vain kaksi puremaa joten selvisin hyvillä mielin myös seuraavasta työpäivästä. Keskus ottaa myös vuosittain kaksi valmistunutta eläinlääkäriä vuoden mittaiseen harjoitteluun eläinlääkäritiimiin. Tämän paikan saaminen on varmasti todennäköisempää, jos ensin on tehnyt tämän parin kuukauden harjoittelujakson hoitajien tiimissä. Harjoittelu on palkaton, mutta keskus tarjoaa eläinlääkäriharjoittelijalle ruoan ja asumisen sekä tietysti arvokasta työkokemusta hylkeiden parissa.

Hylkeenpoikanen paistattelemassa päivää

Osoitteesta https://www.zeehondencentrum.nl/ voi lukea lisää keskuksen toiminnasta ja sieltä löytyy myös ohjeet siihen, miten haetaan vapaaehtoiseksi.

Paula Ahola