Harjoittelu hyljesairaalalla Hollannissa
Nuorimpien poikasten napa tarkastettiin ja desinfioitiin säännöllisesti |
Työaika rakentuu hylkeiden ruokintojen ympärille, mutta niiden välissä
tehdään myös yleistä siivousta, työvaatteiden pesua ja muita lisätehtäviä
sairaalan ympäristössä. Aamuruokinnan aikana hylkeiden aitaukset pestään
huolellisesti saippuaa käyttäen, mutta muiden ruokintojen aikana yhtä
huolellista pesua ei enää suoriteta. Ruokintojen yhteydessä hylkeet päästetään
omien ohjelmiensa mukaan uimaan, mahdolliset haavat puhdistetaan, lääkkeet
annetaan sekä ylimääräiset toimenpiteet, kuten verinäytteenotto suoritetaan
(tämän saa suorittaa vain eläinlääkärit tai eläinlääkäriharjoittelijat). Kun hylkeiden parissa on tullut puuhasteltua jo useampi viikko, vapaaehtoiset pääsevät yleensä myös harjoittelemaan nuorempien hylkeiden letkutuksia. Nuorimmat hylkeet ruokitaan nimittäin lohipuurolla, joka annostellaan niille suoraa letkujen kautta. Hylkeitä pyritään häiritsemään mahdollisimman vähän, joten kaikki tarvittavat
toimenpiteet suoritetaan samassa yhteydessä. Kaikki hylkeet punnitaan kerran
viikossa ja jokaisella allasosiolla on oma aikataulunsa niin, että yksi osio
suoritetaan maanantaina, toinen tiistaina ja niin edelleen. Hylkeet vapautetaan
luontoon yleensä muutaman kuukauden lihotuskuurin jälkeen, jolloin ne painavat
noin 30kg. Vapaaehtoiset pääsevät mukaan ainakin yhdelle vapautukselle
harjoittelunsa aikana.
Poikasille tehtiin huolellinen yleistutkimus niiden saapuessa sairaalalle |
Itse pääsin harjoitteluni aikana
vapauttamaan noin vuoden ikäistä harmaahyljettä, joka oli jäänyt kaulastaan
kiinni kalastajien verkkoihin. Hylkeen saapuessa keskukselle haava oli erittäin
syvä ja ikävän näköinen. Eläinlääkärit puhdistivat ja desinfioivat haavan
huolellisesti ja hylje pääsi omaan suureen ulkoaitaukseensa. Samalla viikolla
Hollannin sukellusyhteisössä tapahtui ikävä sukellusonnettomuus, jossa Alice
niminen nainen kuoli kesken sukellustehtävän. Sukellustiimi oli poistamassa
kalastusverkkoja merestä vapaaehtoisten sukeltajien voimin, kun onnettomuus
tapahtui. Kyseinen sukellus organisaatio päätti adoptoida harmaahylkeen ja
nimesi sen menehtyneen sukeltajan Alicen mukaan. Alice parantui keskuksessa
hurjaa vauhtia, ja oli valmis palaamaan luontoon jo noin kuukauden hoidon
jälkeen. Ajoimme Alicen läheiselle satamalle, jossa meitä odotti venekyyti
merellä sijaitsevalle hiekkadyynille. Seurueeseemme kuului lipun ostaneiden
vierailijoiden lisäksi muun muassa Alicen aviomies sekä pojanpoika. Tilaisuus
oli hyvin mieleenpainuva ja palkitseva, ja oli antoisaa nähdä hylkeen koko
paranemisprosessi alusta loppuun.
Alice-hylkeen vapautus takaisin mereen |
Keskuksen kiireellisyys ja potilastapaukset vaihtelevat vuoden ympäri
sesonkien mukaan. Talvella sairaalaan saapuu paljon orpoja harmaahylkeenpoikasia
ja keuhkomatotapauksia, kesällä on kirjohylje poikasten kausi ja loppukesästä
saapuu paljon haavoittuneita nuoria hylkeitä lajiin katsomatta. Viimeisinä
viikkoina meille saapui paljon potilaita, joilla on runsaasti haavoja yleensä
joko suun ympärillä tai takaräpylöissä. Nämä sijainnit ovat tyypillisiä, sillä
niiden seurauksena hylje ei pysty syömään kivuitta tai uimaan tarpeeksi nopeasti
kilpaillakseen ruoasta. Tästä johtuen ne päätyvät nälkiintyneinä rannoille ja
sieltä edelleen meidän huomaan. Haavoista vuotaa paljon mätää ja ne pitää
puhdistaa useita kertoja päivässä ruokintojen yhteydessä. Keskuksella on myös jatkuvasti käynnissä erilaisia tutkimusprojekteja, ja niihin pääsee kyllä mukaan seurailemaan jos kiinnostusta löytyy. Olin itse päivän mukana seuraamassa projektia, jossa tutkittiin hylkeiden ja niiden poikasten käyttäytymistä luonnossa.
Tutkimusprojekti hylkeiden ja niiden poikasten käyttäytymisestä |
Suosittelen harjoittelupaikkaa
hyvänä kokemuksena villieläinten kanssa työskentelystä, vaikka se ei menekään
kovin syvälle eläinlääketieteeseen. Harjoitteluun voi hakea Erasmus-harjoitteluapurahaa (350e/kk), jolla saa kustannettua asumis- ja ruokakustannukset kokonaan. Ilmapiiri on loistava eikä hylkeiden kanssa
työskentely tunnu oikealta työltä. Joka vuosi kesäsesongin lopuksi työntekijöiden ja vapaaehtoisten kesken järjestetään BiteFest, jossa henkilökunnan pitää juoda yhtä monta shottia kuin mitä hylkeet ovat päässeet puremaan kuluneen vuoden aikana. Itselle oli onneksi kertynyt vain kaksi puremaa joten selvisin hyvillä mielin myös seuraavasta työpäivästä. Keskus ottaa myös vuosittain kaksi
valmistunutta eläinlääkäriä vuoden mittaiseen harjoitteluun
eläinlääkäritiimiin. Tämän paikan saaminen on varmasti todennäköisempää, jos
ensin on tehnyt tämän parin kuukauden harjoittelujakson hoitajien tiimissä. Harjoittelu on palkaton, mutta keskus tarjoaa eläinlääkäriharjoittelijalle ruoan ja asumisen sekä tietysti arvokasta työkokemusta hylkeiden parissa.
Hylkeenpoikanen paistattelemassa päivää |
Osoitteesta https://www.zeehondencentrum.nl/ voi lukea lisää keskuksen toiminnasta ja sieltä löytyy myös ohjeet siihen, miten haetaan vapaaehtoiseksi.
Paula Ahola
Kommentit
Lähetä kommentti